Kuuloliiton 85-vuotisjuhlavuosi on kohta jo puolivälissä. Kuuloliiton perustamispäivänä, 2.6, juhlittiin ensimmäistä kertaa vietettävää Kuulopäivää. Kuulopäivänä tai sen läheisyydessä olevina päivinä Kuuloliiton jäsenyhdistykset järjestivät eri puolella Suomea tapahtumia juhlavuoden teemalla ”Kuulolla koko iän –ikääntyneille oikeus hyvään kuulemiseen”.
Ikääntymistä koskevissa vaikuttamisteeseissämme olemme korostaneet ikääntyneiden kuulokojeen ja sisäkorvaistutteen käyttäjien oikeutta yhdenvertaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin ja kuulemisen apuvälineisiin. Näiden tärkeiden tavoitteiden lisäksi on hyvä muistaa, että toimivaan kommunikaatioon ja huonokuuloisuuden huomioimiseen sosiaalisissa tilanteissa tarvitaan kaikkien panosta.
Kuuloliiton ja sen jäsenyhdistysten vapaaehtoistoimintaa käsittelevässä tutkimuksessa monet vapaaehtoiset nostivat esiin kommunikaatiovaikeuksien merkityksen ja vaikutukset elämässä. Kuulovamma on suhteellisen näkymätön vamma ja monet kuvaavatkin, ettei kuulovammaisten henkilöiden tarpeita välttämättä ymmärretä tai osata ottaa huomioon. Vapaaehtoistoiminnan tutkimuksessa eräs 82-vuotias vapaaehtoinen kuvasi, että hänellä on tapana ottaa oma huonokuuloisuutensa avoimesti esiin, jos vaikuttaa siltä, ettei kommunikaation toinen osapuoli osaa ottaa huonokuuloisuutta huomioon.
"Mie ainakin pruukaan, jos mie lääkäriinkin menen, niin mie sanon heti, että mie oon huonokuulonen, että mulla on molemmissa korvissa kuulolaite. Että puhu kovempaa. Mie esitän jokaiselle, jos se hiljaa puhuu, ja joillakin on semmonen tapa, että pistää vielä käjen suun eteen. Niin mie sanon, että kuule tuota, mie en kuule sinun puheita, että puhu mulle kovempaa (---) että mie oon huonokuulonen. Ja kyllä siitä apua on. Ja pakkohan sitä on (---) Siitä on apu, kun huomauttaa, että en mie kuule teijän puhetta."
Miten sitten kommunikoidaan huonokuuloisen henkilön kanssa? Olemme osana "Vapaaehtoiset ikähuonokuuloisten tukena -projektia" tuottaneet postikortin, josta löytyvät keskeiset hyvän kommunikaation edellytykset:
Tärkeää on siis:
- kiinnittää keskustelukumppanin huomio ennen kuin alkaa puhua
- ottaa huomioon, että taustahäly vaikeuttaa kuulemista
- puhua rauhallisesti ja selkeästi
- huolehtia, että ryhmätilanteissa yksi puhuu kerrallaan
- huolehtia, että kasvojen ja suun liikkeet näkyvät sekä
- selventää asia tarvittaessa ja oikaista väärinkäsitykset heti.
Toivomme, että jakamalla tietoa hyvistä ja toimivista kommunikaatiotavoista, saamme lisättyä tietoisuutta huonokuuloisuudesta ja miten se kannattaa ottaa huomioon sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Näin varmistetaan, että myös huonokuuloinen henkilö pystyy seuraamaan keskustelua ja osallistumaan sosiaalisiin tilanteisiin.
Juhlavuoden blogi jää tämän kirjoituksen myötä kesätauolle ja palaa uudestaan elokuussa. Aurinkoista kesää kaikille lukijoille!
Anniina Lavikainen
Erityisasiantuntija, Kuuloliitto ry
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti