Mieli on jännä vekotin. Ajattelemme usein, että emme pysty vaikuttamaan mieleemme, että mieli vie meitä. Joskus kun aamulla heräämme ja on sateista, mielialamme on heti matalalla. Ajattelemme, että syy on ulkoinen, johon emme voi vaikuttaa. Matalapaine tuntuu fyysisesti ja kaikki on raskasta. Mutta jos katsoo ympärilleen, huomaa, että on ihmisiä, joita se ei häiritse. Onko heillä asiat jotenkin paremmin? Ovatko he immuuneja ulkoisille häiriötekijöille? Voivat tietenkin olla, mutta kyse on usein luonteenpiirteestä ja hyvin paljon asenteesta.
Totuus nimittäin on se, että pystymme vaikuttamaan mieleemme ja pystymme treenaamaan sitä niin, että olemme vahvempia myös vastoinkäymisten kohdatessa. Voimme olla iloisia sateisena päivänä. Niinhän tapahtuu, jos jokin oikein hauska asia sattuu sateiselle päivälle. Myönteisesti asiaan suhtautuminen on yksi osa mielen treenaamista. Se ei kuitenkaan käy käden käänteessä, vaan harjoittelu vie aikaa. Hyvä puoli on se, että treenaamista voi tehdä arkisten toimiemme yhteydessä. Meidän pitäisi aina pystyä löytämään pieniä hetkiä myönteisen suhtautumisen, läsnäolon taidon tai yhteen asiaan keskittymisen harjoittelulle. Toisaalta, samoin kuin fyysisen treenaamisen kohdalla, kun henkiset voimamme ovat vähissä, on myös treenaaminen vaikeaa. Joskus pieniinkin asioihin keskittyminen vaatii kovaa ponnistelua. Siksi myös mielen kuntoa pitäisi ylläpitää etukäteen eli edistää mielemme terveyttä.
Toisten seura paras mielen hyvinvoinnin tuoja
Mitä ne keinot sitten ovat, joilla treenaamme mieltämme? Paljon on samaa, joka tukee fyysistä hyvinvointiamme: lepo, hyvä ravinto, liikunta ja liikkeelle lähteminen. Mutta sen lisäksi monet muutkin asiat auttavat. Niitä ovat erityisesti sellaisten asioiden tekeminen, joista pitää ja jotka tuottavat mielihyvää. Velvollisuudet täytyy toki hoitaa, mutta kannattaa pysähtyä miettimään, mitä mukavaa voisin tehdä? Pidänkö lukemisesta, musiikista, löhöilystä, käsillä tekemisestä, eläinten kanssa puuhastelusta, kasvien hoidosta? Olisiko minulla mahdollisuus toteuttaa jossakin tätä mielihaluani? Lyhyetkin mukavat hetket tuovat voimavaroja ennen kaikkea siksi, että tällöin rentoudumme ja aivomme aktivoituvat.
Kaikkein tehokkaimpia mielen hyvinvointia tukevia asioita on toisten ihmisen kanssa oleminen. Mutta ennen kaikkea sellaisten ihmisten, joiden kanssa viihtyy. Tämä voi olla monelle ikäihmiselle vaikea ratkaista, jos on vaikea lähteä liikkeelle tai ystävät asuvat kaukana. Silloin kannattaisi pyytää apua vaikka jostain järjestöstä, jos voisi tulla saattoapua tai jutteluseuraa. Liikkeelle lähteminen kannattaa aina, vaikka se voisi olla vaikeaakin. Silloin olisi tärkeää pyytää saattoapua itselleen.
Kuulolaite voi parantaa mielen hyvinvointia
Huono kuulo voi vaikeuttaa toisten seurassa oloa. Me hankimme helposti silmälasit, ne ovat jopa muotia nykyään. Kuulolaitteen hankkiminen on paljon vaikeampaa. Huono kuulo kuitenkin haittaa elämään vähintään yhtä paljon kuin huono näkö. Huonokuuloiset saattavat vetäytyä ihmissuhteista, kun keskustelun seuraaminen voi muuttua vaikeaksi. Ihmissuhteista vetäytyminen voi laskea mielialaamme ja pahimmillaan johtaa jopa masennukseen. Siksi kannattaa aina kannustaa ihmisiä tarkistuttamaan kuuloaan ja käyttämään kuulolaitettaan. Kuulon heikentyminen ikääntyessä on yhtä luonnollista kuin näön heikentyminen. Vanhenemisen myöntäminen on joskus vaikeaa, mutta silti apuvälineet ovat kehitetty sen takia, että ikä ei estäisi meitä elämästä täyspainoista elämää.
Mitä muita konsteja on tukea hyvää mielenterveyttä? Tutkimusten mukaan myötätunnon kehittäminen sekä muita että itseään kohtaan. Sovun tekeminen menneisyyden kanssa. Myönteinen ja hyväksyvä suhtautuminen elämään – myönteistä ajattelua on mahdollista opetella ja vahvistaa, se toimii ja kannattaa! Myös tässä hetkessä eläminen ja pysähtyminen vievät pois levottomuutta, vähentävät stressiä ja murehtimista. Uuden opettelu ja aivopähkinät – ristisanat, sudokut, shakin peluu, matemaattiset tehtävät – aktivoivat aivoja ja pitävät niiden terveydestä huolta.
Ikääntymiseen saattaa liittyä paljon menetyksiä, terveyden heikkenemistä, tärkeistä asioista luopumista. Toisaalta ikä opettaa suhtautumista elämän vaikeuksiin ja kriiseihin. Suurelle osalle kokemuksemme tuovat itsetuntemusta ja vahvistavat mielemme keinoja selviytyä haastavista tilanteista. Osa kuitenkin kohtaa sellaisia tilanteita, joita on vain vaikeaa kestää. Ei tunnu hyvältä eikä iloiselta. Sekin on hyväksyttävä. Siitä huolimatta treenaamamme mielen hyvinvoinnin voimavarat saattavat helpottaa ja viedä meidät vaikeiden päivien ja pitempienkin jaksojen yli.
Osa meistä selviää vaikeuksista yksin tai läheisten avulla. Joskus tarvitsemme apua, ja on tärkeää, että lähiyhteisömme lisäksi meillä on julkisia palveluita, joista saa apua. Järjestöjen kriisiapu, neuvontapalvelu ja vapaaehtoistyö ovat usein enemmän kuin tarpeen. On tärkeää, että kiinnitämme yhä enemmän avun ja tuen antamisessa mielen hyvinvoinnin tukemiseen, sillä mielemme hyvinvointi on usein merkittävin asioiden tekemisen motivaation lähde.
Maria Viljanen,
kirjoittaja työskentelee projektipäällikkönä Mirakle – mielen hyvinvoinnin rakennuspuut ikääntyville –hankkeessa, Suomen Mielenterveysseurassa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti